Miten kunnat voivat vaatia veroreiluja hankintoja? Esitteessä käydään lyhyesti läpi miksi ja miten kuntien pitäisi vältellä hankintojen tekemistä aggressiivista verosunnittelua harjoittavilta yrityksiltä.
Suomalaiset työeläkelaitokset ovat osoittatuneet merkittäviksi veroparatiisien käyttäjiksi. Vastuullisen veronmaksun sijaan keskitytään mahdollisimman korkeisiin sijoitustuottoihin. Tämä tarkoittaa todennäköisesti myös aktiivista verosuunnittelua, mikä rapauttaa muiden maiden veropohjaa.
Attacin ja Finnwatchin yhteisessä esitteessä käydään läpi työeläkelaitosten veroparatiisien käyttöä ja esitetään ratkaisuja ongelmaan. Esite on tiivistelmä Finnwatchin samaa aihetta käsittelevästä pidemmästä raportista.
Finländska arbetspensionsanstalter har visat sig vara betydande användare av skatteparadis. I stället för ansvarsfull betalning av skatt koncentrerar man sig i stället på möjligast höga placeringsavkastningar. Detta innebär troligen också aktiv skatteplanering, vilket urholkar skattebasen i andra länder.
Attacs och Finnwatchs gemensamma broschyr går genom pensionsanstalternas bruk av skatteparadis och presenterar lösningar till problemen. Broschyren är en sammanfattning av en längre rapport som behandlar samma ämne.
Talouskriisin aiheuttamista ongelmista ja niiden kanssa selviytymisestä puhutaan paljon - entä kriisin ratkaisut? Kuinka ratkaista talouskriisi tavalla joka on sekä oikeudenmukainen että kestävä? Tässä esitteessä tarjotaan useita ratkaisukeinoja, joiden avulla nykyinen kriisi voidaan selättää ja talousjärjestelmän ongelmia korjata siten, että ehkäistään kriisien syntymistä tulevaisuudessa.
Kehitysmaiden velkaongelma on kärjistymässä talouskriisin myötä nopeasti. Monet köyhät maat joutuvat käyttämään suuren osan tuloistaan usein kyseenalaisin perustein myönnettyjen velkojen maksuun. Attac vaatii epäoikeutettujen velkojen välitöntä mitätöintiä ja uuden kansainvälisen velkasovittelumekanismin perustamista arvioimaan yksittäisten velkojen oikeutusta.
Maailmassa on noin 70 korkean pankkisalaisuuden veroparatiisia. Ne kärjistävät tuloeroja maiden sisällä ja niiden välillä, kun suuryritykset, rikkaat yksityishenkilöt ja kansainvälinen rikollisuus hyödyntävät niitä verojen ja säätelyn kiertämisessä. Samalla mahdollisuudet kätkeä riskisijoituksia salaisuuslakien taakse kasvavat.
Ongelmaan voitaisiin puuttua esimerkiksi määräämällä sanktioita pankkisalaisuusmaihin siirrettäville varoille ja velvoittamalla yrityksiä raportoimaan maakohtaisesti tulonsa ja menonsa. Suomessa mahdollisuuksia nimettömään sijoittamiseen on laajennettu samaan aikaan, kun monet Euroopan maat ovat ryhtyneet vastustamaan veroparatiiseja.
Valuutanvaihtoverolla voitaisiin kerätä vuosittain kymmeniä miljardeja euroja demokraattisesti sovittuihin globaaleihin käyttökohteisiin. Samalla vero sääntelisi ja vakauttaisi maailmantaloutta. Mistä verossa on tarkemmin ottaen kyse?