4.3.2010 Suomalaiset poliitikot ovat olleet viime viikkojen aikana opastamassa Kreikkaa sen taloudellisissa vaikeuksissa. Merkittävimpien suomalaisten vientituotteiden joukkoon on noussut "vyönkiristyspolitiikka", jota ovat olleet aktiivisesti markkinoimassa niin valtiovarainministeri Jyrki Katainen kuin EU:n talouskomissaari Olli Rehnkin.
Perussanomana kreikkalaisille on viestitetty tarinaa 1990-luvun alun lamasta, jolloin Suomen ja suomalaisten oli kannettava itse vastuu omista hölmöilyistään eli 1980-luvun lopun ylikuumentumisesta ja sen seurauksista. Vaikeiden ratkaisujen, kuten leikkauslistojen laadinnan jälkeen kaikki kuitenkin kävi parhain päin. Lamasta selvittiin voittajina, kuten talvisodasta 50 vuotta aikaisemmin. Nyt Kreikan on siis ryhdyttävä vastaavanlaiseen taisteluun. Selviytymistarinan kertojat unohtavat valitettavasti mainita ne "lieveilmiöt", jotka härkäpäinen vyönkiristyspolitiikka suomalaiselle yhteiskunnalle aiheutti. Massatyöttömyydestä seuranneet sosiaaliset ongelmat ovat käsillämme vielä tänäkin päivänä. Kreikalle tarjotut reseptit ovat johtamassa väistämättä työttömyyden nopeaan kasvuun ja sosiaalisten turvaverkkojen leikkaukseen. Tällä hetkellä julkinen kysyntä on tärkein Kreikan taloutta kannatteleva voima ja sen supistaminen näkyy suoraan talouskasvun hidastumisena. Tämä puolestaan johtaa suhteellisen velkakuorman kasvuun ja leikkaustoimet tulevat osoittautumaan turhiksi. Kreikassa vyönkiristyksen negatiiviset vaikutukset tulevat olemaan huomattavasti suurempia, kuin 1990-luvun alun Suomessa, jonka suuri vientisektori pääsi tuolloin nopeasti kiinni maailmanmarkkinoilla virinneeseen kysyntään. Kreikan ongelma on tällä hetkellä sen tuotantorakenne, joka ei sovellu millään tavalla nykymuotoisen globaalin talousjärjestelmän logiikkaan. Vain vaihtotaseeltaan ylijäämäiset maat voivat selviytyä syvistä velkakriiseistä, sillä niihin uskotaan korkomarkkinoilla tarpeeksi pitkään. Koska myöskään halpaa julkista rahoitusta ei ole tarjolla yksittäisille valtioille, kuten on liikepankeille, on Kreikan marssittava lainaajien pillin mukaan. Kauas on tultu Ateenan demokratian ajoista. Nyt kreikkalaisten elämää ohjaavat korkomarkkinat, IMF:n rakenneohjelmat sekä EU:n suuret valtiot. Linkkejä:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Katainen+Kreikka-n%C3%A4kemyksest%C3%A...
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20103053
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/03/04/kreikka-valmistautuu-pyy...
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article374144.ece?s=r&wtm=_-11022010
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/01/17/ekp-on-alkanut-tutki...
Like us on Facebook
