EU:n ja Yhdysvaltain kauppaneuvottelut:

Kauppasopua ilmaston ja kemikaaliturvallisuuden kustannuksella?

Euroopan komission parhaillaan valmistelemat kauppaneuvottelut ovat esimerkki siitä, miten helposti kaupalliset intressit menevät kaiken muun edelle.

Neuvottelujen aloittamisella pyritään välttämään täysimittaisen kauppasodan puhkeaminen, joka on lähellä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin linjattua eurooppalaisten autojen tullien nostamisesta 25 prosenttiin. Todistaakseen Trumpin hallinnolle, että EU neuvottelee tosissaan ja pyrkii nopeisiin tuloksiin, komissio esittää, että neuvottelut aloitetaan ilman tavanomaista kauppasopimusten vaikutusten arviointia.

Ryhtymällä neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa komissio luopui  aiemmasta kannastaan, jonka mukaan kaikkiin uusiin kauppasopimuksiin on lisättävä ehto Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisestä.

Komissio asetti kaupalliset edut ilmastonmuutoksen torjumisen edelle

Komissio on ollut hiljaa Pariisin ilmastosopimusta koskevasta ehdosta, mutta EU:n parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta INTA perusteli myönteistä kantaansa neuvottelujen aloittamiseen sillä, että kyseessä olisi hyvin suppea sopimus, ja että ehto koskee vain EU:n laaja-alaisia sopimuksia. EU ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat talousmahdit ja toistensa tärkeimmät kauppakumppanit. Vaikka maataloustuotteet jätettäisiin pois laskuista, kattaisivat neuvottelut silti n. 95 prosenttia EU:n ja Yhdysvaltain tavarakaupasta. Sopimuksella olisi myös suoria ilmastovaikutuksia, joita ei ole arvioitu.

Trumpin linjan taustalla on Yhdysvaltojen kauppataseen vaje (koskien etenkin Saksaa), EU:n maataloustuet, sekä EU:n tiukemmat kemikaali- ja ruokaturvallisuus-standardit, joita Yhdysvallat jo pitkään on pitänyt WTO:n sopimuksissa kiellettyinä kaupan teknisinä esteinä.

Mistä EU olisi valmis neuvottelemaan?

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin lupausten lunastamiseksi komissio julkaisi 18.1.2019 kaksi ehdotusta Yhdysvaltojen kanssa käytävien kauppaneuvottelujen neuvotteluohjeiksi. Toinen niistä koskee vaatimustenmukaisuuden arviointia ja toinen teollisuustuotteiden (paitsi autojen) tullien poistamista.

Lisäksi EU aikoo aloittaa vapaaehtoisen sääntely-yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa. Komission neuvotteluja valmistelevan työryhmän mielestä sääntely-yhteistyötä ei tulisi tehdä sellaisissa kysymyksissä, joissa EU:n ja Yhdysvaltojen sääntelyn tavoitteet ja lainsäädäntö poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Tähän kategoriaan kuuluu työryhmän mukaan kemikaalit, joiden sääntelyssä on huomattavia eroja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Yhdysvallat ei tunnusta ennalta varautumisen periaatetta

Työryhmä viittaa edellä ennalta varautumisen periaatteeseen, joka on kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja johon EU:n kemikaalien sääntely ja ruokaturvallisuus perustuu. Yhdysvallat pitää kiinni siitä, ettei tuotteita voi kieltää, ellei  riskienarviointien avulla ole tieteellisesti todistettu, että ne ovat vahingollisia. EU:n lähtökohtana puolestaan on, että aineita pitää kieltää, jos on syytä epäillä että ne ovat vaarallisia, vaikka varmaa tieteellistä näyttöä ei ole saatavilla.

Kiistat koskevat ennen kaikkea ihmisen hormonitoimintaan ja hedelmällisyyteen vaikuttavien kemikaalien sääntelyä, johon EU on velvoitettu soveltamaan ennalta varautumisen periaatetta, koska altistukselle ei tällä hetkellä pystytä määrittelemään tieteellisesti turvallisia rajoja. WTO:n riitojenratkaisupaneeli on asettunut aikaisemmissa kiistoissa Yhdysvaltojen tekemän tulkinnan kannalle, koskien EU:n tuontikieltoja GMO-maissille ja synteettisiä kasvuhormoneja sisältävälle lihalle.

Ikävä opetus: Komissio lähti ajamaan kemianteollisuuden ja Yhdysvaltojen etuja

Yhdysvallat on puuttunut EU:n suunnitelmiin säännellä hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja myös suoralla diplomaattisella painostuksella, joka vaikutti siihen, että EU:n lainsäädäntö hormonitoimintaa häiritsevien biosidien ja kasvinsuojeluaineiden jäämien sääntelemiseksi maataloustuotteissa viivästyi yli 5 vuotta. Kun työ vihdoin valmistui  kesäkuussa vuonna 2016, komission ehdotukseen oli ilmestynyt porsaanreikä, joka nosti kynnystä hormonitoimintaa häiritsevien aineiden kieltämiseksi hyvin korkealle.

Pitkälti kansalaisjärjestöjen valppauden, sekä kahden, 458 000  ja 300 000 allekirjoitusta keränneen vetoomuksen johdosta EU:n parlamentti hylkäsi komission heikennysesitykset  lokakuussa 2017. Biosidivalmisteita koskeva asetus hyväksyttiin kuitenkin komission esittämässä muodossa kesällä 2018, mutta kasvinsuojeluasetus hyväksyttiin vasta marraskuussa 2018 sen jälkeen kun komissio oli poistanut esityksestä kiistellyn poikkeuksen. Sekä Yhdysvallat että kansalaisjärjestöt ovat tyytymättömiä komission toimintaan, ja hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja koskeva taistelu jatkuu.

Neuvotteluissa tarjolla vain huonoja kompromisseja

EU:n ruokaturvallisuusstandardit ja kemikaalimääräykset ovat pitkään rajoittaneet amerikkalaisten maataloustuotteiden vientiä EU:n markkinoille, ja kauppaneuvottelut parantaisivat Yhdysvaltain asemaa kaupallisessa mielessä.

Yhdysvallat ei ole ainoa maa valittaessaan EU:n tulkinnasta ennalta varautumisen periaatteesta. Myös ainakin Kanada, Australia, Brasilia, Argentina ja Uruguay ovat listalla. Tästä johtuen poliittinen paine EU:ta vastaan kasvaa, kun uusista kauppasopimuksista neuvotellaan myös näiden maiden kanssa.

EU:n sisältä löytyy vahvoja poliittisia ja taloudellisia voimia, joiden etujen mukaista olisi heikentää EU:n sääntelyä. Komission työryhmän päinvastaisista vakuutteluista huolimatta on siten olemassa todellinen vaara, että EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden kriisiä tullaan käyttämään verukkeena kompromisseille, joiden avulla voidaan kaikessa hiljaisuudessa luopua ennalta varautumisen periaatteen soveltamisesta käytäntöön.

Kerstin Söderholm