Eduskunta on noin 850 työntekijän aktiivinen työyhteisö. Kansanedustajien lisäksi myös eduskunnan virkamiehet, avustajat ja ryhmäkanslioiden työntekijät seuraavat yhteiskunnallisia asioita ja osallistuvat niiden käsittelyyn. Eduskunnassa toimii noin 45 kerhoa ja toimintaryhmää, jotka ovat avoimia paitsi kansanedustajille, myös muille eduskunnassa työskenteleville. Osa kerhoista on työhyvinvointia tukevaa virkistystoimintaa, mutta suurin osa toimii erilaisten teemojen parissa ja keskittyy niihin liittyvien tavoitteiden edistämiseen. Kerhojen joukosta löytyy muun muassa eläinsuojeluryhmä, ihmisoikeusryhmä, muistikerho, ympäristö- ja luontoryhmä, teollisuusryhmä, raamatturyhmä, teatterikerho – sekä eduskunnan Attac.

Eduskunnan Attac perustettiin 2000-luvun alussa, pian Suomen Attacin perustamisen jälkeen. Vuodesta 2012 eduskunnan Attac-ryhmän puheenjohtajana on toiminut ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.). Varapuheenjohtajana toimii Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), joka toimi ryhmän puheenjohtajana ennen Tuomiojaa. Ryhmän tarkoituksena on tarjota jäsenilleen tietoa ja välineitä käsitellä globalisaatioon ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmä pyrkii edistämään tavoitteidensa huomioon ottamista ja toteuttamista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä lisäämään yleistä tietoisuutta talouden globalisaatiosta ja sen prosesseista.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi ryhmä järjestää erilaisia seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä, joiden tavoitteena on antaa paitsi ryhmän jäsenille myös koko eduskunnan henkilökunnalle mahdollisimman kattava kuva talouteen liittyvistä ongelmista. Toissa vuonna tilaisuudet käsittelivät enimmäkseen finanssikriisiä ja veroparatiiseja. Vuonna 2014 keskityttiin TTIP-vapaakauppasopimuksen ongelmiin. Tilaisuuksien suuri osallistujamäärä ja osallistujien aktiivisuus ovat osoittaneet, että keskustelulle Attacin käsittelemistä teemoista on tarvetta.

Mikä sai teidät kiinnostumaan Attacin toiminnasta?

Tuomioja: Ranskalaisessa Le Monde Diplomatique -lehdessä julkaistiin elokuussa 1999 artikkeli Tobinin verosta. Siinä kerrottiin Suomen uuden hallituksen ohjelmaan sisältyneestä tavoitteesta selvittää Tobinin veron kaltaisen, kansainvälisten finanssimarkkinoiden epävakauden vähentämiseen tähtäävän järjestelyn toteutettavuutta. Artikkelissa mainittiin minun nimeni asiaa ajaneena suomalaispoliitikkona. Seurauksena oli pitkään jatkunut, etupäässä ranskankielisistä sähköpostiviesteistä ja kirjeistä koostunut yhteydenottojen tulva, jossa kiiteltiin minua ja hallitusta asian edistämisestä ja kannustettiin jatkamaan. Olen siis ollut Suomen Attacin toiminnassa mukana aivan alusta alkaen.

Alanko-Kahiluoto: Liityin Attaciin vuonna 2005. Halusin löytää foorumin, jossa voisin käydä keskustelua siitä, miten talouspolitiikan avulla voidaan ratkoa aikamme suuria ongelmia: köyhyyttä, eriarvoisuutta ja ilmastokriisiä. Kävelin Attacin hallituksen kokoukseen ja sanoin, että olen kiinnostunut tulemaan mukaan.

Onko eduskunnan Attacin toiminnalla ollut konkreettisia vaikutuksia lainsäädäntötyöhön tai asenneilmapiiriin kansanedustajien keskuudessa?

Tuomioja: Tuskin suoraan lainsäädäntöön – ilmapiiriin toivottavasti enemmän, vaikka sitä on vaikea mitata. Olemme joka tapauksessa onnistuneet pitämään Attacin teemoja esillä.

Alanko-Kahiluoto: Eduskunnan kerhot eivät saa eduskunnan sääntöjen mukaan osallistua lainsäädäntötyöhön eli tehdä esimerkiksi aloitteita tai muita valtiopäivätoimia. Olemme järjestäneet keskustelutilaisuuksia ja seminaareja, joiden tarkoituksena on informoida kansanedustajia ja toisaalta synnyttää vuoropuhelua kansanedustajien ja kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden välille. Olemme mielestäni kasvattaneet kansanedustajien tietämystä monista asioista – esimerkiksi välineistä, joilla voidaan säädellä rahamarkkinoita.

Millaisia hallitusohjelmatavoitteita eduskunnan Attacilla on?

Tuomioja: Uuden hallituksen ohjelmaan tulee saada vähintäänkin sitoumus Suomen liittymisestä EU:n finanssitransaktioveroon. Lisäksi veroparatiisien ja veronkierron vastainen toiminta on nostettava ohjelmassa keskeiseen asemaan.

Eduskunnan Attacin järjestämät tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja. Mistä tämä mielestänne kertoo?

Tuomioja: Eduskunnan kansalaisinfo on hyvä paikka keskustelujen järjestämiselle. Lisäksi Attac on puoluepoliittisesti sitoutumattomana sellainen järjestäjä, jonka tilaisuuksiin on matala kynnys osallistua.

Alanko-Kahiluoto: Seminaarit ovat käsitelleet ajankohtaisia, usein kiistanalaisia ja keskeneräisiä asioita, joista niin kansalaiset, järjestöt kuin kansanedustajatkin ovat kaivanneet lisää tietoa ja keskustelua. Esimerkkinä voi mainita viime keväisen TTIP-seminaarin, joka veti kansalaisinfon täyteen ja synnytti kiihkeää keskustelua.

Millaisena näette eduskunnan Attac-ryhmän tulevaisuuden?

Tuomioja: Valoisana!

Alanko-Kahiluoto: Uskon, että kerholle on edelleen tarvetta ja se jatkaa toimintaansa myös vaalien jälkeen – toivon mukaan uusilla jäsenillä vahvistettuna!

Ayla Shakir