EU:n jäsenmailla on jo nyt voimassa yhteensä noin 1400 kahdenvälistä sijoittajansuojasopimusta. Esimerkiksi Suomen ja Kazakstanin vuonna 2008 allekirjoittamassa sopimuksessa annetaan yrityksille oikeus ”tosiasiallisiin korvauksiin”, jos yleisen edun vuoksi tehty sääntely aiheuttaa voittojen menetyksiä. EU:n ja Yhdysvaltain välisessä sopimuksessa sijoittajansuojaa koskeva muotoilu tulisi EU:n komission mukaan olemaan tiukempi siten, että julkinen sääntelyvalta turvataan. Komission tavoitteena onkin uusi ja uljaampi, reformoitu sijoittajansuoja.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemeä komission reformilupakset eivät ole vakuuttaneet. Hän katsoo, että reformoitunakin sijoittajansuoja vahvistaa suuryritysten vaikutusvaltaa kansallisessa politiikassa antamalla niille mahdollisuuden uhkailla valtioita oikeusjutuilla.
Sijoittajansuojaan liittyy myös hyvin huolestuttava strateginen mahdollisuus. Komission mukaan sijoittajansuoja sisältää myös niin kutsuttuun jaettuun toimivaltaan kuuluvia osia. Jaettuun toimivaltaan kuuluvissa asioissa päätösten hyväksyminen edellyttää Euroopan neuvoston ja parlamentin lisäksi myös jäsenmaiden hyväksyntää. Toisin sanoen, jos sopimus sisältää jaettuun toimivaltaan kuuluvia osuuksia, täytyy se hyväksyä myös Suomen eduskunnassa.
Jos ja kun TTIP-sopimuksen voimakkain kritiikki kohdistuu nimenomaan sijoittajansuojaan, voi komissio taktikoida jättämällä sen neuvottelujen loppusuoralla sopimuksen ulkopuolelle. Tällä tavoin se saavuttaisi vähintäänkin kaksi strategista voittoa: Ensinnäkin demokratia näyttäisi voittaneen. Toiseksi sopimus olisi huomattavasti helpompi saada läpi. Ilman jaettuun toimivaltaan kuuluvia osia sen ratifiointiin vaadittaisiin vain Eurooppa-neuvoston ja parlamentin hyväksyntä. Parlamentin puolestaan olisi huomattavasti helpompi hyväksyä sopimus, kun sen suurinta vastustusta herättänyt osa olisi poistettu.
Niin suurta huolta kuin sijoittajansuoja herättääkin, sopimuksen ongelmat eivät rajoitu siihen. Välttyäkseen tulemasta komission höynäyttämäksi TTIP-sopimusta vastustavan kansanrintaman on syytä pysyä valppaana ja kiinnittää huomiota myös sopimuksen muihin ongelmiin. Pelimies on erimies.
Marko Juutinen
Lisää tietoa TTIP-sopimuksen muista ongelmista löytyy muun muassa Ajatuspaja Liberan julkaisusta Kauppa se on joka kannattaa, s. 27–44. Julkaisu on ladattavissa pdf-tiedostona osoitteessa: http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/2014/12/Vapaakauppa-FINA....
Attacin oma kattava raportti TTIP-sopimuksen sisällöstä ja ongelmista julkaistaan maaliskuussa Attacin kotisivuilla ja www.vapaakauppa.fi-sivustolla.