Eurooppa tarvitsee kasvua ja eurooppalaiset työtä. Myös me suomalaiset tarvitsemme kasvua ja työtä. Jos talous olisi
kasvanut viime vuosina riittävästi, ei vihattuja päätöksiä kehysriihessä olisi tarvinnut (koskaan) tehdä. Nyt niitä tehtiin.
Oli pakko. Kaikkiin sattui. Hallitus kantoi vastuunsa.
Samaa mantraa toistetaan, kun puhutaan neuvotteilla olevasta EU:n ja Yhdysvaltain välisestä transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta, tuttavallisemmin TTIP:stä. Kasvu ja työpaikat ovat sopimuksen vahvimmat perustelut, joita hyödyntävät Alexander Stubb, ulkoasiainministeriö, yritysjärjestöt ja komissio.
Julkisessa keskustelussa niin kehysriihen päätökset kuin vapaakauppasopimuskin ovat välttämättömiä ja ennen kaikkea ”meidän kaikkien parhaaksi”. Päättäjien valitsema ja median suitsuttama linja on osa pitkää yhteiskuntapoliittista jatkumoa, jossa taloudellinen kasvu ajaa ohi kaikista muista yhteiskunnallisista päämääristä.
Talouskasvua taas tavoitellaan uusliberalistisella politiikalla, toisin sanoen vapaakaupalla ja valtion menojen leikkaamisella. Kummassakin tapauksessa poliittiset päätökset ovat lisäksi niin tärkeitä, ettei niistä voi etukäteen julkisesti puhua – siispä päätökset tehdään salaa kabineteissa.
TTIP:n ja (näin ollen) tämänkin lehden ytimessä ovat vapaakauppa ja julkisen vallan roolin kutistaminen, Tässä leh-
dessä teemaa käsitellään kuitenkin nykypäivän poliittiselle totuudelle vaihtoehtoisesta näkökulmasta. Martti Koskenniemi kertoo sijoittajasuojasta. Heikki Patomäki analysoi syitä neuvottelujen taustalla, Thomas Wallgren puolestaan sitä, kuinka sopimusta voidaan vastustaa. Sirpa Kauppinen kuvailee sopimuksen aiheuttamaa ympäristöuhkaa, ja Johannes Hirvaskoski analysoitehokkuuden ja inhimillisyyden välistä ristiriitaa vapaakaupassa ja metropolitaloudessa.
Koska sopimuksesta päättää Euroopan parlamentti ja koska vaalit ovat oven takana, on lehdessä analyysi suomalaisille eurovaaliehdokkaille tehdystä TTIP-kyselystä. Jos koet olevasi edes hieman huolestunut TTIP-sopimuksen sisällöstä, kannattaa lukea, miten ehdokkaat siihen suhtautuvat. Kyselystä tulee tarkempi ja kattavampi analyysi toukokuun alussa sivustolle ttipinfo.wordpress.com sekä Suomen Attacin kotisivuille.
Kaikkea TTIP:tä koskevaa lehdessä ei ole käsitelty. Lehdestä uupuu analyysi esimerkiksi sopimuksen suhteesta tietosuojaan, väärentämisen vastaiseen sopimukseen (ACTA) ja patenttioikeuksiin tai lääkkeiden hintoihin.
Talouskasvun luominen voi olla vastuullista, mutta kenen näkökulmasta ja millä ehdoilla? Tähän kysymykseen lehtemme luo toivottavasti hyödyllisen ja ehdottoman kriittisen valokeilansa.
Antoisaa lukukokemusta. Jos kiinnostut, tule mukaan vaikuttamaan (ttipinfo.wordpress.com) ja anna äänesi kuulua
(myös vaaleissa)!
Marko Juutinen (ATTAC, TTIP-verkosto)
Veera Kaleva (Viva, TTIP-verkosto)