Kansainvälinen velkasovittelumekanismi

Velkaantuneisuus on yksi merkittävimmistä minkä tahansa maan taloudellista kehitystä jarruttavista tekijöistä. Valtio, joka on velkaantunut vaikeasti oman alueensa ulkopuolisille rahoituslaitoksille, voi ajautua taloudelliseen taantumaan, jos velanmaksuun etsitään rahoitusta julkisia menoja karsimalla ja veroja nostamalla. Tällaisten toimenpiteiden seurauksena maan taloudellisen toimeliaisuus vähenee ja työttömyys kasvaa, mikä vain heikentää velan takaisinmaksukykyä.

Jos velkaantuneisuus pitkittyy, velan takaisinmaksu muuttuu käytännössä mahdottomaksi lainojen kasvaessa korkoa koron päälle. Seurauksena on jatkuva kurjistumisen noidankehä, kun varoja mahdottomaksi paisuneen velan takaisinmaksuun yritetään vapauttaa talouden toimeliaisuutta ja yhteiskunnan hyvinvointia heikentävin keinoin. Velkakriisin kestävä ratkaisu edellyttää, että velkojen jatkuva kasautuminen pysäytetään ja velkataakat muutetaan hallittaviksi.

Julkisia menoja karsiva leikkauspolitiikka ei historiallisesti ole osoittautunut kovin toimivaksi saati oikeudenmukaiseksi tavaksi ratkaista valtioiden velkaongelmia. Paljon parempi keino velkaongelmien ratkaisuun on muuttaa velkataakka ajoissa hallittavalle tasolle. Kansainvälisen velkasovittelumekanismin luominen tekisi mahdolliseksi tämän vaihtoehdon toteuttamisen hallitusti ja kaikille yhteisin pelisäännöin.

Kansainvälinen velkasovittelumekanismi on nimensä mukaisesti kansainvälinen instituutio, jossa ylivelkaantuneiden valtioiden velkataakat sovitellaan valtion maksukyvyn tasolle. Velkasovittelumekanismi ei itsessään vielä estäisi ylisuurien velkataakkojen syntyä, mutta se voisi estää maiden velkaongelmien kärjistymisen kriiseiksi.

Velkasovittelumekanismin avulla voitaisiin myös selvittää velkojen periaatteellinen oikeutus – tai oikeutuksen puute. Valtion velkojen – eli toisesta näkökulmasta valtiolle myönnettyjen lainojen – oikeutus voidaan kyseenalaistaa kahdella tavalla. Lainat voivat olla kyseenalaisia taloudellisilta perusteiltaan, jos niiden takaisinmaksu vaarantaa kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen ja taloudellisen tulevaisuuden. Lainat voivat myös olla juridisesti kyseenalaisia, mikäli ne on myönnetty lain kannalta kyseenalaisin perustein. Nämä kaksi lainan kyseenalaistettavuuden perustetta voivat joko koskea yhtä ja samaa lainaa tai esiintyä erikseen: lainan, jonka oikeutus on juridisesti kyseenalainen, ei välttämättä tarvitse vaarantaa kansalaisten oikeuksia ja taloudellisia olosuhteita.

Velkasovittelumekanismi ei myöskään kokonaan estäisi eikä sen tulisikaan estää riskipitoisten lainojen myöntämistä. Myös riskipitoisia lainoja tarvitaan toisinaan, mutta riskin suuruuden tulee näkyä lainan koroissa. Velkasovittelumekanismi kuitenkin loisi sijoittajille kannustimen välttää kohtuuttoman riskipitoisten ja oikeutukseltaan kyseenalaisten lainojen myöntämistä ja varmistaa, ettei lainoja väärinkäytetä. Lisäksi valtioilla olisi suurempi vastuu varmistaa, että saatua lainaa käytetään talouden tervehdyttämiseen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Velkasovittelumekanismi loisi lainanannolle selkeät viitekehykset, jolloin sekä lainoittajat että lainansaajat olisivat tietoisia vastuustaan. Mahdollisuus kohtuuhintaisen rahoituksen saamiseen on tärkeää lainan tarpeessa oleville maille; samoin lainan takaisinmaksun ennakoitavuus on rahoittajan etu.

Velkasovittelumekanismin tulisi olla puolueeton toimija, jonka päätökset sitovat juridisesti sekä velallisia että velkojia. Velkasovittelumekanismin voitaisiin ensi alkuun luoda halukkaiden maiden liittoutumassa, ja muut maat voisivat halutessaan liittyä mukaan myöhemmin.

Lähteitä ja lisätietoa:
Teppo Eskelinen (2008) Kansainvälinen velkasovittelu - analyysi eri toteutustavoista, Kepa Taustaselvitykset 24

Katarina Sehm Patomäki (2011) Towards Global Equity: Disentangling Odious Debt from Sovereign Economic Insolvency, Global Society, 25:4, 491-512

Jubilee-kampanja kansainvälisen velkasovittelun puolesta: http://www.jubileedebtcampaign.org.uk